Eduskunnan Työvaliokunnalle 17.11.1998

 

 

JEHOVAN TODISTAJIEN VAPAUTTAMINEN ASEVELVOLLISUUDEN SUORITTAMISESTA JA SIVIILIPALVELUKSESTA

JT:lla on Raamattuun perustuva syvä uskonnollinen vakaumus pidättäytyä sotimisesta ja osallistumisesta asevelvollisuuteen. Asenne on yhtäläinen kaikkialla maailmassa. Perusteena ovat raamatunpaikat ja periaatteet, mm: Ei haluta sotia. Jes.2:4. Miika 4:3. Lähimmäisenrakkaus. Joh 13:34, 35. Varhaiskristityt kieltäytyivät armeijoista Puolueettomuusvakaumus kaikkiin poliittisiin asioihin. Todella toimiva maailmanlaajuinen rauhanliike.

Äärimmäisinä tapauksina tämä ase= on tullut tunnetuksi kieltäytymisellä NatsiSaksan aatteestaja armeijasta ja keskitysleirituomioina sen johdosta, ja puolueettomuutena fasistisissa ja diktatuurimaissa. Mutta sama menettely on ollut tosiaan ollut kaikissa vattioissaja yhteiskuntamuodoissa.

Julkisuuteen sekä EU:lle äskettäin esitetty väite, että Jehovan todistajat erityisesti Suomessa olisivat muita kansalaisia suositummassa asemassa, on harhaanjohtava.

On monta muuta maata, joissa JT:t on vapautettu asevelvollisuudesta, joskin erilaisin lakitulkinnoin. Tietoja eri maiden tilanteesta:
-Ruotsissa Jehovan todistajat "Royal edict:in (1966:414) " perusteella jätetään kutsumatta palvelukseen.
-Saksassa JT:n evankelista vapautetaan "pappeihin rinnastettuna". Jotkut osallistuvat yhteiskuntapalvelukseen, joka ei ole asevelvollisuutta.
-Hollannissa ennen v. 1996 kastettuja aktiivinen Jehovan todistaja saattoi anoa lykkäystä. Seurakunta antoi todistuksen vakaumuksesta, JT:n keskustoimisto vahvisti sen. Ministeriö antoi lykkäyksen, jonka jälkeen ei koskaan kutsuttu palvelukseen. Ei ollut mitään korvaavaa siviilipalvelusta. 1. 2. 1996 lähtien Hollanti siirtyi vapaaehtoiseen palkka-armeijaan.
-Ranskassa oli JT:t vapautettu antamalla jatkuvia lykkäyksiä, kunnes 1998 siirryttiin palkka-armeijaan.

Yhä useampi maa on siirtymässä palkka-armeijaan. Kustannussyistä moni armeija ei kutsu kaikkia asevelvollisia palvelukseen.

JT:n vapauttaminen asevelvellisuudesta tapahtui 1970-1980 luvuilla pääosin siksi, että vankiloihin joutui totaalikieltäytyjinä paljon todistajanuorukaisia ja heidät haluttiin sieltä pois.

 

 

Sivu 2.

 

 

 

Suomessa Jehovan todistajien aseistakieltäytymisen historia:
-1950-luvulla JT:t vietiin Hästö-Busön saarelle ja lisäksi tuli työsiirtolarangaistus.
-1970-g0 luvulla oli Karvian erityistyölaitos Parkanossa. Noin 2 vuoden suljettu rangaistus.
-Presidentti Kekkonen ja ministeri/VAHO:n johtaja Lång vierailivat laitoksessa, se lopetettiin ja tuli vankilatuomio Köyliössä (Selostus Hautaviidan julkaisussa)
-Ainakin kolmen eduskunnan aikana tehtiin ratkaisumalleja. 1985 tuli laki, joka vapautti JT:t asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta. (Pihlajamäen selvitys)

Laki on toiminut hyvin, viranomaisilla ei ole esitettävänä epäkohtia, ja valtiolle se on edullisin ratkaisu.

Aika-ajoin on esitetty, ette JT:t olisivat eriarvoisia tämän vapauttavan lain takia.
-Puolustusministeri Pihlajamäki esitti tyhjentävän selvityksen asiasta. (Liite: Asia on perusteellisesti tutkittu usean eduskunnan talolta; todistajien sisäinen järjestelmä on vaativa, pinnareita ei ilmene; vapauttaminen ei tapahdu helposti tai nopeasti; kyseessä on kymmenen vuoden prosessi; JT:n muodostavat ainutlaatuisen ryhmän vakaumuksen laadussa ja ehdottomuudessa)
-Jukka Hautaviita kirjoitti Kettil Bruunin tilauksesta perustelut sille, ettei ole perustuslain vastaista vapauttaa JT:t asevelvollisuudesta.
-Risto Ikäheimo teki prof. Mikael Hidenin pyynnöstä tutkimuksen "Kansalaisten yhdenvertaisuudesta asevelvollisuuden suorittamisessa"

(-Vapautettuja ovat esim. ahvenanmaalaiset ja naiset.
-Saamelaisten erivapaudet. Eloonjääneen puolison erivapaus perinnönjaossa.
-HM 75 §:n maanpuolustusvelvollisuudesta voidaan säätää erityisellä lailla,.. esimerkiksi rajoittaa kansalaisten oikeuksia sota-aikana, ja siis myös päinvastoin.
"JT:t voidaan vapauttaa asev.suorittamisesta perustuslain säätämisjarjestyksessä". Näin on tehtykin.)

On hyvä pitää mielessä. että muutkin uskonnot voisivat saada samanlaisen kohtelun jos heillä olisi samanlainen vakaumus. Mutta kukaan muu kuin JT:t eivät kieltäydy täysin asevelvollisuudesta (Piispat Nikolainen ja metropoliitta Johannes tutkivat asiaa työvoimaministeriön toimeksiannosta ja antoivat lausunnon, jonka mutkaan "nykyisestä (JT:n) tuomiokäytännöstä olisi päästävä kaikkien asianosaisten kannalta myönteisempään ratkaisuun ilman, että Jehovan todistajien asennoitumista sinänsä voitaisiin pitää kristillisen etiikan kannalta välttämättömänä.")

Uudet demokratiat Euroopassa, Viro, Liettua, Latvia, Tsekki, Slovakia, Bosnia, ym. ovat tekemässä asevelvollisuuslakejaan ja samalla asevelvollisuudesta vapauttavia sääntöjä. Koko Euroopasta on tiedusteltu lakimalleja, ja Suomen lakia pidetään selväpiirteisimpänä, josta ollaan ottamassa mallia.

 

 

Sivu 3.

 

 

 

Joissakin näistä maista ei ole ollut lainkaan mahdollisuutta kieltäytyä asevelvollisuudesta. Siviilipalvelus on ollut tuntematon käsite. Jotkin maat ovat aikeissa perustaa ns. kansalaispalveluksen, joka ei perustu maanpuolustusvelvollisuuteen ja joka ei ole luonteeltaan eikä hallinnoltaan tekemisissä asevelvollisuuden kanssa. (Suomessa tämä vaihtoehto oli esillä nykyistä siviilipalveluslakia tehtäessä, mutta sitä esittäneet jäivät vähemmistöön ja siviilipalvelus haluttiin pitää sidottuna maanpuoluslusvelvollisuuteen.)

SIVIILIPALVELUS SUOMESSA

Se on johdettu maanpuolustusvelvollisuudesta. "Siviilipalvelus on asevelvollisuutta" ja "siviilipalvelusmies on nostoväen toisessa luokassa" -sanoo pääesikunnan everstiluutnantti Tapani Hankaniemi HS:ssa 28.3.1998.

Asevelvollisuuslain 34 § sanoo, että "siviilipalvelus on asevelvollisuuden suorittamista poikkeavassa järjestyksessä". Martin Schein: "Oikeuden rajat", s. 236.

Siviilipalveluslain perusteluissa sanotaan: "Esityksen pääasiallinen sisältö: ...2.§ sanoo: 'Myös siviilipalvelus perustuisi hallitusmuodon 75 §:n 1 momentin säännökseen maanpuolustusvelvollisuudesta.`

Jehovan todistajat pitävät Suomen valtion lakia hyvänä. Se on osoittautunut hyvin toimivaksi, valtiovallalle ei koidu kustannuksia tai muitakaan vaikeuksia; ei ole havaittu ensimmäistäkään yritystä tulla Jehovan todistajaksi asevelvollisuuden välttämiseksi - se on mahdotonta Jehovan todistajien kokonaisvaltaisen elämänmallin takia.

Piispojen Nikolainen ja Johannes lausunnossa todetaan: "JT:n kielteinen asenne asevelvollisuuteen ei johdu kielteisesta yleisasenteesta valtioon, kuten kuulee väitettävän, vaan nimenomaan asevoimien hylkäämisestä".

Jehovan todistajat ovat lisänneet toimintaansa yhteiskunnan ja lähimmäisten hyväksi toimimiseksi. Perheiden, nuorten, masentuneiden ja syrjäytyneitten auttamiseksi tehdään se mikä osataan. Näyttäisi siltä, että yhteiskunta sietää ja kestää tämän, että JT:t pidättyvät asevelvollisuudesta. Senkaltainen suhtautuminen on pantu merkille yhdentyneessä Euroopassa. Esim. EU:n ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt useita päätöksiä huomauttaen Kreikan valtiota siitä, että sen tulisi sallia JT:n aseistakieltäytyminen. Ja tämän nimenomaisen oikeuden salliminen on muodostunut ihmisoikeuksien määrän mittariksi demokratisoituneissa maissa. Suomi on ollut tämän suuntauksen tiennäyttäjänä.

 

Vantaalla 17. 11. 1998

Veikko Leinonen
JEHOVAN TODISTAJAT USKONNOLLINEN YHDYSKUNTA