Jehovan todistajat seuraavat hyvin tarkkaan omaa toimintaansa. Yksittäistä todistajaa kutsutaan myös julistajaksi, jonka velvollisuuksiin kuuluu raportoida kuukausittain kuinka monta tuntia hän on käyttänyt saarnaamistyössä, kuinka monta kirjaa, lehteä ja lehtistä hän on onnistunut levittämään ja kuinka monta raamatuntutkistelua pitämään. Jehovan todistajat tilastoivatkin vain aktiiviset jäsenensä eli julistajat. Osa jäsenistä on kuitenkin ns. epäsäännöllisiä julistajia, jolloin he eivät raportoi joka kuukausi. Niinpä aktiivisten jäsenten määrä heittelee kuukausittain.
Tarkastelemalla Jehovan todistajien raportteja saadaan hyvä kuva liikkeen toiminnasta viime vuosina. Tarkasteltavien tietojen lähteenä on käytetty Jehovan todistajien vuosikirjoja sekä Valtakunnan palveluksemme -julkaisua. Jehovan todistajien palvelusvuosi käsittää ajanjakson syyskuu-elokuu.
Kasteelle menneiden määrässä on tapahtunut voimakas notkahdus viime vuosina, kuten seuraavat luvut osoittavat.
|
Vuosi |
Kastettuja |
|
1997 |
596 |
|
1998 |
500 |
|
1999 |
415 |
|
2000 |
393 |
|
2001 |
354 |
Suomen toiminnanjohtaja, koordinaattori Erkki Kankaanpää, kommentoi kauniisti tätä tulosta kesän piirikonventissa sanoen, että "tänä vuona emme aivan päässeet samaan mihin aikaisempina vuosina". Todellisuudessa kastettujen määrä on sukeltanut jo viiden vuoden ajan.
Uusien jäsenten eli kastettujen määrä seuraa noin vuoden kahden viiveellä julistajamäärässä tapahtuvia muutoksia. Uudet jäsenet eli kiinnostuneet alkavat ensin käydä kenttäpalveluksessa ja raportoida tätä, jolloin kasteeseen menee tämän vaiheen jälkeen yleensä alle vuosi. Toisaalta todistaja-perheiden lapset aloittavat raportoinnin usein alle kymmenvuotiaina, mutta menevät kasteelle vasta 13-15 vuoden iässä.
|
Vuosi |
Keskimäärin julistajia |
Muutos |
|
1997 |
19 191 |
57 |
|
1998 |
19 254 |
63 |
|
1999 |
19 269 |
15 |
|
2000 |
19 365 |
97 |
|
2001 |
19 467 |
102 |
Julistajien keskimäärä jatkaa vuosi vuodelta hidasta kasvuaan. Vuoden 1999 kasvu, joka oli vain 15 jäsentä, sai hälytyskellot soimaan Tikkurilan haaratoimistossa. Etenkin elokuu 1999 oli katastrofi, jolloin raportoi 546 julistajaa vähemmän edellisen vuoden elokuuhun verratuna. Tämän ei haluttu toistuvan ja ratkaisuksi Seura kehitti julistajien raporttien tarkemman seurannan. Sisäisessä Valtakunnan palvelus -lehdessä painotettiin useissa artikkeleissä säännöllisen raportoinnin tärkeyttä, kaikki kenttäpalvelus tulisi raportoida (ks. VP 1/2000 s.3 sekä erityisesti 4/2000 s.8). Lisäksi seura kehotti suoraan seurakuntien sihteereitä ja kirjantutkistelujen johtajia huolehtimaan siitä, että raportit saadaan kerättyä kaikilta julistajilta (VP 3/2000 s.6). Tämän menettelyn vaikutus näkyy raporteissa selkeästi keväästä 2000 alkaen (ks. taulukko). Seuraavassa elokuussa 2000 tilanne oli jo korjattu, Seura raportoi uuden julistajahuipun ja jäsenten keskimäärässä saatiin 97 julistajan kasvu edellisvuoteen verrattuna.
Kuten kaaviosta havaitaan, tämän menetelmän teho alkoi hiipua huhtikuussa 2001. Vaikka vielä elokuussa 2001 saavutettiin uusi julistajahuippu, on julistajien keskimäärä ollut hyvin hienoisessa laskussa tätä edeltävät kuusi kuukautta. Seura itse toteaa Valtakunnan palveluksessa seuraavaa:
"Elokuussa saatiin uusi huippu julistajissa, 20 170. Se on melko lähellä julistajien todellista määrää seurakunnissa. Hyvään tulokseen päästiin suhtautumalla palveluksen raportointiin tunnollisesti" Marraskuu 2001, s.7.
Tämä lausunto antaa vastauksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Uuden elokuisen huipun takana oli järjestelmällinen kaikkien niiden perään soittelu, jotka eivät olleet jättäneet raporttia. Sihteerin tai kirjantutkistelujohtajan kysyessä onko julistajalla raporttia jätettäväksi harva tohtii vastata että ei. Mutta miksi Seura ylipäätään julkaisee kuukausiraportteja, jos se tietää, mikä julistajien "todellinen määrä seurakunnissa" on? Jokaisessa seurakunnassa tiedetään täsmälleen kuinka monta julistajakorttia siellä on ja tämä tieto on myös haaratoimistossa.
Kysymyksiä herättää myös se, miten julistajamäärässä on ylipäätään pysytty hienoisessa kasvussa, vaikka kastemäärät ovat pudonneet dramaattisesti lähes puoleen viidessä vuodessa. Lisäksi jäsenmäärässä tapahtuu jatkuvaa poistumaa. Seura arvioi itse kuoleman kautta tapahtuvaksi vähentymiseksi 1%, jonka lisäksi vuosittain aktiivisesta toiminnasta jää pois, eroaa tai erotetaan arviolta 1% jäsenistä. Tämän mukainen vuosittainen poistuma on n. 400 julistajaa.
Yllä kuvattu tehokkaampi raportointi on osa selitystä. Toisen selityksen voi tarjota sen tarkastelu, mistä todistajien kasvu paljolti johtuu.
Vaikka Jehovan todistajat ovat tunnettuja ovelta-ovelle käännytystyöstään, niin suuri osa uusista jäsenistä tulee liikkeen sisällä kasvaneista lapsista. Nämä lapset alkavat raportoida kenttäpalvelustaan usein jo alle 10-vuotiaina, mutta he menevät kasteelle vasta tavallisesti 13-15 vuoden ikäisinä. Vartiotorni-seura puhui 1980-loppupuolella hyvin voimakkaasti lasten hankkimista vastaan ja useat perheet päättivät lykätä lasten hankkimista myöhemmäksi. Kun maailmanloppua ei sitten kuulunutkaan, alkoi lapsiakin syntyä normaaliin tahtiin 1990-luvun alun jälkeen. Kun lasten syntyvyys siis laski vuosina 1985-1989, niin vuodesta 1998 eteenpäin oli vastaavasti vähemmän kasteikäisiä lapsia. Tämä saattaa osaltaan selittää voimakkaan laskun kastettujen määrässä. Sen sijaan 1990-luvun alussa syntyneet lapset alkavat nyt olla siinä iässä, että he jättävät raportteja ja heidän määränsä näkyy tilastoissa korjaamassa vuosittaista hävikkiä.
Tämän arvion mukaisesti voitaisiin odottaa, että muutaman vuoden kuluttua myös kasteella kävijöiden määrä kääntyy kasvuun. Näin ei kuitenkaan välttämättä tule tapahtumaan. Teini-ikäisten ja sitä vanhempien keskuudessa tapahtuva hävikki on nykyisin valtavaa Jehovan todistajien keskuudessa. Suomen koordinaattori Erkki Kankaanpää totesi kesän piirikonventeissa tämän vedotessaan 'pois jääneitä' nuoria palaamaan takaisin.
Tienraivaajien eli kokoaikaisten saarnaajien määrä on ollut jatkuvassa laskussa jo vuosia.
|
|
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
|
syys |
1395 |
1335 |
1217 |
1338 |
1281 |
|
loka |
1406 |
1346 |
1224 |
1339 |
1286 |
|
marras |
1394 |
1332 |
1197 |
1332 |
1298 |
|
joulu |
1374 |
1308 |
1192 |
1312 |
1249 |
|
tammi |
1388 |
1308 |
1245 |
1325 |
1278 |
|
helmi |
1371 |
1272 |
1227 |
1302 |
1259 |
|
maalis |
1364 |
1266 |
1236 |
1289 |
1249 |
|
huhti |
1364 |
1255 |
1237 |
1287 |
1243 |
|
touko |
1342 |
1241 |
1222 |
1274 |
1212 |
|
kesä |
1395 |
1209 |
1187 |
1235 |
1179 |
|
heinä |
1289 |
1207 |
1162 |
1227 |
1171 |
|
elo |
1321 |
1213 |
1205 |
1234 |
1183 |
Kuten luvuista nähdään, tienraivaajien määrä oli jatkuvassa laskussa vuosina 1997-1999. Tammikuussa 1999 astui voimaan uusi kevennetty tuntivaatiimus tienraivaajille, jolloin kuukausitavoite laski 90 tunnista 70 tuntiin. Tällä muutoksella oli välittömästi pieni vaikutus tienraivaajamääriin, mutta varsinainen hyppäys koettiin palvelusvuoden 2000 alkaessa, eli syyskuussa 1999. Seura oli kesän konventtien aikana asettanut tavoitteeksi 1400 tienraivaajan määrän, mutta tätä vaatimusta ei tavoitettu. Niinpä tästä tavoitteesta ei enää hiiskuttu sanaakaan.
Tuntivaatimusten muutoksella saavutettu tienraivaajien määrän kasvu oli vain väliaikainen. Tienraivaajien määrä on laskenut edelleen samaa tahtia ja oli palvelusvuoden 2001 päättyessä samassa mitä se oli tammikuussa 1999, eli hieman alle 1200 tienraivaajassa.
Todistajien innon lasku näkyy myös osa-aikaisten tienraivaajien määrässä. Vaikka tuntivaatimus on laskettu 50 tuntiin kuukaudessa, on osa-aikaisten määrä alle sen mitä se oli vuonna 1998. Oheiseen taulukkoon on laskettu keskiarvot vuoden kaikilta kuukausilta sekä kuukausilta ilman maalis-huhtikuuta, jolloin osa-aikaisten riveihin liittyy tavallisia julistajia. Oikeanpuoleinen sarake kuvaa siksi lähinnä vakituisten osa-aikaisten määrää.
|
Vuosi |
Osa-aikaisia keskimäärin |
Ilman maalis-huhtikuuta |
|
1998 |
518 |
383 |
|
1999 |
590 |
398 |
|
2000 |
590 |
362 |
|
2001 |
521 |
322 |
Jehovan todistajat käyttävät merkittävän määrän aikaa joka vuosi ihmisten herättelemiseen sunnuntai-aamuisin. Parhaimmillaan tämä aika lähenteleli vuosittain kolmea miljoonaa tuntia, mutta viime vuosina tämänkin määrä on laskenut.
|
Vuosi |
Kenttäpalvelustunteja |
Muutos |
|
1997 |
3 143 009 |
|
|
1998 |
3 032 850 |
-3,5% |
|
1999 |
2 815 093 |
-7,1% |
|
2000 |
2 824 268 |
+0,3% |
|
2001 |
2 744 364 |
-2,8% |
Nousukauden aikana Jehovan todistajien työ on vähentynyt Suomessa. Tämä ilmiö on selkeästi noudattanut samaa trendiä, mikä on ollut todistajille yleistä kaikissa länsimaissa. Mikäli talous ajautuu taantumaan ja kansainvälisesti kuullaan lisää huonoja uutisia, kasvaa myös ihmisten kiinnostus erilaisiin vaihtoehtoliikkeisiin. Tämä saattaa heijastua myös todistajien omaan aktiivisuuteen sekä uusien jäsenten määrään.
